Aivan ensimmäisenä pyydän nöyrimmästi anteeksi, että uuden osan ilmestymiseen on mennyt näin kauan aikaa. Mutta toisaalta, eihän Roomaakaan päivässä rakennettu! Kesä vierähti ohi kuin huomaamatta, mutta vihdoin odotus palkitaan, kun Legacy Montgomeryn 11. osa on ilmestynyt!



Vaikka rakkaus veikin Benjaminilta jalat alta, oli kuitenkin pakko suunnata kohti uusia haasteita. Onneksi naapurin sisarukset Minea ja Mariel van de Luna lähtivät samaan aikaan yliopistoon, joten Benjamin ja Sebastian saivat varsin hyvää seuraa.



Opiskelija-asuntola ei ketään noista neljästä kiinnostanut, joten nuoret päättivät kasata vähäisen omaisuutensa yhteen ja perustaa oman osakunnan. Näin oli Academia Simulumin alueelle, osoitteeseen Pölupolku 15 saatu neljä uutta opiskelijaa täynnä tarmoa.



Minea ja Benjamin kuhertelivat päivät pitkät nelikon talossa, eikä aikaakaan kun myös Mariel ja Sebastian huomasivat kaipaavansa toistensa läheisyyttä. Näinhän siinä usein tuppaa käymäänkin - sisarukset rakastuvat sisaruksiin...



Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana nelikko asutti taloaan ilman ulkopuolisia. Ilmaista pizzaa kannettiin kampukselta kotiin lähes päivittäin, ja aamiaisella nuorilla oli tapana kerrata edellisen päivän tapahtumia.



Ensimmäisen lukukautensa koko nelikko suoritti läpi huippuarvosanoin, joten vihdoinkin osakuntataloa saatiin hieman kohennettua stipedirahojen turvin. Myös pääaineet tuli valittua remontin lomassa. Sebastian päätyi matematiikkaan, Benjamin historiaan. Tytöillä taas Minean kiinnostus suuntautui fysikkaan ja Marielin valtio-oppiin.



Ahkeran opiskelun lomassa talossa sattui myös erilaisia kommelluksia vuoden mittaan. Välillä ilmassa oli myös pientä pakokauhua, varsinkin kun keittiössä syttyi tulipalo ruoanlaiton ohessa. Eipä tainneet paahdetut leivokset sillä kertaa päätyä lautasille asti...



Myös ilonaiheita opiskelun aikana oli tarjolla rutkasti. Näistä ensimmäinen syntyi, kun Benjamin eräänä päivänä polvistui vakavana Minean eteen sormusrasia kädessään. Eipä tainnut tyttö ihan näin nopeasti kosintaa odottaa, mutta suostui kuitenkin tulevaksi rouva Santalaksi.



Kihlajaisten iltana pariskunnan suhde sai täydennyksensä, kun Benjamin vei morsiamensa makuuhuoneen puolelle vällyjen alle peuhaamaan...



Osakuntataloille tuttuun tapaan talossa kävi välillä aikamoista vilskettä. Tappeluiltakaan ei vältytty, kun yliopiston maskotti Ursula Toivakka ja cheerleader Vilja Rantti ottivat oikein kunnolla yhteen. Talon asukkaat tietysti kannustivat suosikkejaan tappelun edetessä.



Opiskelujen lomassa myös Sebastianin ja Marielin suhde syveni pikkuhiljaa. Kihloja ei vielä tässä vaiheessa ajateltu, mutta kiihkeitä suudelmia talossa nähtiin puolin jos toisinkin päivittäin.



Vihdoinkin talvi! Eräänä iltana lumi peitti koko yliopiston alueen ja siitäkös nuoret innostuivat! Varsinkin Minea viihtyi ulkona lumiukon parissa useammankin tunnin.



Treffeilläkin parit ehtivät tentteihin lukemisen välissä käymään. Eipä aikaakaan, kun talosta löytyi jo parikin unelmatreffeistä muistona ollutta ruusukimppua.



Osakuntatalon varat senkun kasvoivat, kun kaikki neljä suorittivat lukukauden toisensa jälkeen huippuarvosanoin. Vihdoin ja viimein oli varaa rakennuttaa talon pihaan upea uima-allas, ja siihen viereen tietysti paljon hupia antava liukumäki.



Täytyyhän sitä joskus ehtiä vähän pelleilemäänkin! Varsinkin Sebastian ja Mariel olivat varsinaisia valokuvaajia, ja napsivat toisistaan kuvia useampaankin otteeseen.



Yhtäkkiä nelikko huomasi, että opiskelut olivat edenneet jo viimeiseen vuoteen, eikä osakuntatalossa vieläkään ollut muita asukkaita. Kiirehän siinä meinasi tulla, jos aikoi talon pitää pystyssä tuleviakin opiskelijoita varten. Niinpä jokainen tahollaan alkoi suostutella ystäviään osakuntatalon jäseniksi.



Ensimmäisenä "ulkopuolisena" taloon muutti Marielin ystävä Kiia Ponsi, ja pian hänen perässään Sebastianin kaveri Daavid Mahtivähälä. Vipinää alkoi olla, taloa laajennettiin taas ja uusia jäseniä yritettiin hankkia päivittäin.



Vielä ennen valmistumista Sebastiankin päätti sinetöidä suhteensa Marieliin. Niinpä eräänä iltana nuorimies polvistui mielitiettynsä eteen ja pyysi tätä vaimokseen. Kosinnasta onnellisena Mariel pujotti sormuksen sormeensa ja vastasi myöntävästi.



Ohi on! Neljän opiskeluvuoden jälkeen koko nelikko valmistui huippuarvosanoin. Osakuntataloa pystyssä jäivät pitämään Kiia Ponsi, Daavid Mahtivähälä, Konrad Jalovainen ja Bertil Rahala. Benjamin, Minea, Mariel ja Sebastian jättivät haikein mielin osakuntatalon taakseen ja palasivat kotikaupunkinsa Avonleaan. Saa nähdä, vieläkö Pölypolku 15 pääsee näkemään lisää Montgomeryn suvun jälkeläisiä tulevaisuudessa...

Elämä uudessa kodissa kylän toisella laidalla alkoi ainakin Milon kannalta varsin onnekkaasti. Mies ylennettiin opetusministeriksi, minkä johdosta Milo saavutti myös ikuisen platinamielialan. Uudeksi elämäntoiveeksi Milolle tuli rikollisnero, mutta eläkeiän lähestyessä Milo päätti kuitenkin jättää tämän toiveen huomioimatta...



Uudessa kodissa juhlittiin varsin pian myös Danielin syntymäpäivää. Mistä lie poika punertavat hiuksensa perinyt, mutta varsin suloinen taapero Danielista joka tapauksessa tuli.



Pienestä pitäen Daniel osoittautui varsin uteliaaksi ja halukkaaksi oppimaan kaikkea uutta. Karismapupu varsinkin oli pojan mieleen, ja taitopisteitäkin sateli lähes päivittäin.



Myös perustaitojen opettelu sujui Danielilta varsin vauhdikkaasti, eikä aikaakaan, kun poika jo puhua papatti kaiken päivää. Ensimmäinen sana Danielilla oli "nalle".



Myös uudessa kodissa puutarhaa hoivattiin hellyydellä. Varsinkin Daniela innostui entistä enemmän puutarhanhoidosta ja viettikin paljon aikaa vaalien hedelmäpuiden hyvinvointia.



Eräänä iltana uuden kodin onni kuitenkin kääntyi, kun tummanpuhuva viikatemiehen hahmo ilmaantui taloon... Kuka nyt lähtee?



Hulatyttöjen saattelemana viikatemies vei Andrean mukanaan perheen aneluista huolimatta. Varsinkin Milolle äidin menettäminen oli kova paikka, eikä Lallikaan ollut enää entisensä vaimonsa kuoltua.



Viikatemiehen vierailusta huolimatta elämä jatkui, eikä aikaakaan kun Benjamin pääsi miltei miehen ikään. Perhetavoitteisen nuorukaisen elämäntoiveeksi tuli saavuttaa Kapteeni Sankarin titteli. Pojan mieltymyksiin kuuluvat vaaleat hiukset ja hajuvedet, inhokkina löyhkä.



Jotta pääsee tyttöjen suosioon, täytyy olla timmissä kunnossa. Niinpä syksyn tullen Benjamin viettikin iltaisin useita tunteja nyrkkeilysäkkiä hakkaten ja kuntopisteitä keräten.



Myös Sebastian kartutti syyspäivien aikana taitopisteitään ja kehittyikin pian varsinaiseksi pianotaituriksi. Useina iltoina Mozartin sävelet täyttivät talon musiikilla.



Tälläkään kertaa kuolema ei tullut yksin... Lalli ei koskaan toipunut vaimonsa kuolemasta, ja alkoikin varsin pian haikailla tuonpuoleiseen saadakseen olla taas rakkaansa kanssa. Viikatemies toteutti toiveen ja vei Lallin mukanaan...



Samoihin aikoihin Lallin kuoleman kanssa oli Danielin aika varttua taaperosta lapseksi. Kyllä tätä päivää oli odotettukin! Daniel ei malttanut sen kummemmin edes juhlistaa syntymäpäiväänsä, niin kiire pojalla oli koulutielle ja uuden oppimiseen.



Syntymäpäiviä talossa vietettiin varsin usein, ja vihdoin Sebastiankin saavutti ihmeellisen teini-iän. Tietotavoitteisen pojan elämäntoiveena on tulla rikollisneroksi. Mieltymyksinä ovat hajuvesi ja hatut, inhokkina uima-asut.



Danielin aloitettua koulutiensä, olivat Daniela-äidin päivät varsin yksinäisiä. Milo teki pitkää päivää opetusministerinä ja kaikki kolme poikaa olivat päivät koulussa. Yksinäisten tuntien ratoksi Daniela alkoikin kohottaa kuntoaan ja vietti päivisin pitkiäkin aikoja nyrkkeilysäkin edessä.



Danielin koulutie alkoi varsin mallikkaasti, poika kantoi kotiin kymppejä lähes joka viikko. Mitähän tästä pojasta aikuisena vielä tuleekaan?



Syksyn aikana perhe sai huomata mitä uusi iso piha toi tullessaan. Lehtiä lojui maassa peittäen lähes koko nurmikon, joten pihatalkoot olivat paikallaan. Onneksi ystävät on keksitty! Orlando Luode oli suureksi avuksi haravointiurakassa, viihtyipä poika pihalla vielä perheen nukkuessakin.



Loistavan työuran tehnyt Milo vietti myös syntymäpäiviään loppusyksyllä. Vaikka mies varsin vetreä vanhus nyt olikin, päätti hän kuitenkin jättää opetusministerin hommat nuoremmille ja siirtyä nauttimaan hyvin ansaituista eläkepäivistä.



Niinpä niin, teininä ne tytötkin alkavat kiinnostaa... Talvella Benjamin tapasi koulussa lähistöllä asuvan Minea Van de Lunan, jonka kanssa poika ystävystyi nopeasti.



Pian ystävyys muuttui vielä paremmaksi, eikä Benjamin voinut uskoa onneaan saadessaan Minealta ensisuudelmansa. Kuinkahan tästä nyt malttaa enää yliopistoon lähteäkään?

Koko perhe oli varsin onnellinen, kun Danielan vatsa alkoi kasvaa. Varsinkin Lalli ja Andrea iloitsivat ensimmäisen lapsenlapsensa tulosta.



Eräänä iltana Andrean raskauden alkuvaiheessa Milo viihtyi takapihan terassilla tähtiä kiikaroimassa. Yhtäkkiä Andrea ja Lalli kuitenkin huomasivat poikansa kadonneen mystisesti. Mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu?



Ulkoavaruuden olennot ne vain ilmoittavat olemassaolostaan. Tuntikausia myöhemmin, kun kaikki kuvittelivat Milon kadonneen pysyvästi, kiisi taivaalta avaruusalus, joka pudotti Milon keskelle pihaa.



Ufokaappauksensa jälkeen Milo oli muutaman päivän täysin sekaisin, oksenteli yllättäen ja ihmetteli, palautuisiko elämä koskaan enää normaaliksi.



No, ei tämä kyllä ihan normaalia taida olla... Pian kaappauksen jälkeen Milon oksentelu loppui, mutta maha sen sijaan kasvoi huomattavan paljon lyhyessä ajassa. "Ei voi olla totta," Milo ajatteli. Hän oli kyllä kuullut Alien-raskauksista, muttei koskaan osannut kuvitella sellaista omalle kohdalle.



Andrea järkyttyi Milon raskaudesta pahasti. Nyt, kun talossa oli kaksi äksyilevää odottajaa, Andrea päätti purkaa kaiken tarmonsa puutarhan hoitamiseen. Puutarha kukoistikin erinomaisesti ja Andrea päätti kutsua puutarhakerhon edustajat arvointikäynnille. Titta Turhama viihtyi Andrean seurassa erinomaisesti eikä olisi millään malttanut koko puutarhaa vilkaistakaan.



Lopuksi, kun Andrean vaalima kasvimaa ja sitä ympäröivä puutarha oli arvioitu erinomaisiksi, rouva Turhama hyväksyi Andrean puutarhakerhon jäseneksi ja luovutti kauniin toivomuskaivon pihaa koristamaan.



Miksi lasten täytyy aina syntyä keskellä yötä? Daniela mietti herätessään synnytyskipuihin. Hän herätti koko perheen huudoillaan ja ajatteli, että seuraava lapsi syntyy kyllä varmasti sairaalassa.



"Voi kuinka suloinen" sekä Milo että Daniela ajattelivat nähdessään esikoisensa. Benjaminiksi kastettu pienokainen olikin mitä suloisempi lapsi vauvasta asti, nukkui kiltisti kehdossaan miltei koko päivän. Saa nähdä kuitenkin pysyykö Benjamin niinkään kilttinä, sillä tämän menevän ja toimeliaan oinaslapsen luonnepisteet ovat 7/9/9/3/1.



Pian Benjaminin syntymän jälkeen Daniela ja Milo päättivät kruunata perhe-elämänsä avioliitolla. Vain läheisimmät perheenjäsenet kutsuttiin paikalle todistamaan parin rakkautta.



Milon raskaus alkoi olla loppuvaiheessa ja pian häiden jälkeen hän pyöräyttikin maailmaan mustasilmäisen, vihreäihoisen pienokaisen. Sebastianiksi ristityn pienokaisen horoskooppimerkki on Kaksonen ja luonnepisteet 7/9/10.



Varsinkin Lalli iloitsi lapsenlapsistaan vilpittömästi. Milo palasi töihin mahdollisimman pian Sebastianin syntymän jälkeen, joten Lalli oli onnellinen saadessaan auttaa Danielaa lastenhoidossa. Perheen päivät kuluivat vaippoja vaihdellessa ja tuttipulloja täyttäessä, eikä aikaakaan kun oli Benjaminin aika puhaltaa kynttilät ensimmäisestä syntymäpäiväkakustaan.



Varsin suloisena Benjamin pysyi taaperonakin. Isoisän syli on tuttu ja turvallinen. Nyt olikin aika alkaa opetella elämän perusasioita kovalla kiireellä.



Daniela otti hoitaakseen Benjaminin opettamisen. Mahtimaitopullot olivat kovassa käytössä ja Benjamin oppikin ennätysajassa käymään itse potalla. "Ihanaa, ei enää vaippasirkusta! Daniela iloitsi.



Myös kävelemään opettelu sujui erinomaisesti. Nyt, kun Benjamin pääsi jo itsekin liikkumaan ympäri taloa, oli helpompi keskittyä kohta taaperoikään siirtyvän Sebastianin koulutukseen.



Niin se Sebastianinkin syntymäpäivä saapui ihan yllättäin. Andrea oli jo tottunut siihen, että perheessä on ufolapsi, ja vielä varsin söpö sellainen.



Sebastianin tultua taaperoikään Daniela väsyi aivan yhtäkkiä. Sebastianin opettaminen jäi hetkeksi toiselle sijalle, kun nuori äiti vietti suuren osan päivistään olohuoneen sohvalla torkkuen. Muu perhe yritti saada Danielaa lääkärin juttusille, mutta nainen vakuutti olevansa täysin kunnossa.



Danielan torkkuessa Sebastianin koulutus jäi suurilta osin Milon vastuulle. Niinpä Milo työpäivän jälkeen viettikin loppupäivän poikansa seurassa opettaen tätä milloin potalle, milloin kävelemään.



Kun puhe- ja kävelyopetus oli saatu päätökseen, Sebastian viihtyi lastenhuoneessa leikkimässä. Logiikkalelu olikin yksi pojan suosikeista ja logiikkapisteitä kertyikin lisää lähes päivittäin.



Tässähän se Danielan väsymyksen syy selvisi. Kuka voikaan moittia naista väsymyksestä, jos tämä kantaa sisällään uutta elämää. Koko perhe toivoi Danielan raskauden sujuvan ongelmitta, sillä naisen vatsassa kasvoi Montgomeryn suvun seuraava perijä - sukupuolesta riippumatta. Sebastiania ei voinut perijäksi ajatellakaan eikä Benjaminkaan kelvannut, sillä poika ei kantanut Montgomeryn nimeä, vaan oli sukunimeltään Santala. Siispä uusi tulokas oli saava kunnian olla seuraava Montgomery-suvun perijä.



Poikien taaperoaika meni ohitse kuin huomaamatta, eikä aikaakaan kun Benjamin kasvoi jo lapsen mittoihin.



Syntymäpäivän jälkeen oli aika aloittaa pitkä ja tarmokas koulutie. Benjamin olikin varsin innoissaan päästessään koulunpenkille oppimaan monia uusia asioita.



Myös Sebastian kasvoi kouluikäiseksi ja odotti innolla ensimmäistä koulupäiväänsä.



Benjamin menestyi alusta alkaen erinomaisesti koulussa. Lähes päivittäin poika palasi koulusta uuden täydellisesti menneen kokeen tai todistuksen kanssa. "Kunpa Sebastiankin innostuisi koulusta noin," Daniela ajatteli.



Danielan raskaus alkoi olla lopuillaan eikä aikaakaan, kun eräänä kauniina kevätpäivänä Daniel Montgomery näki päivänvalon ensimmäisen kerran. Benjaminin tavoin Daniel on horoskoopiltaan Oinas. Pojan luonnepisteet ovat 7/9/9/3/1.



Näin pääsi myös Sebastian aloittamaan uransa koulunpenkillä. Daniela oli varsin tyytyväinen saatuaan molemmat pojat kouluun, joten päivisin ei talossa ollut häiriötekijöitä ja hän saattoi keskittyä uuteen vauvaan täysipainoisesti. Myös Andrea ja Lalli auttoivat Danielin hoidossa, jotta Daniela saattoi levähtää välillä.



Vuosien kuluessa Montgomeryjen perintötalo oli rapistunut eikä enää täydellisesti sopinut perheelle. Niinpä talo kaupattiin hyvään hintaan ja Montgomeryt muuttivat Avonlean toiselle laidalle, jälleen meren rantaan, uuteen kotiin. Uusi talo oli lähempänä kylän keskustaa ja alueella oli enemmän asukkaita, joten lapsillekin olisi varmasti seuraa. Tulevissa jaksoissa nähdään, miten perhe sopeutuu elämään uudessa kodissa...

Kevään tullen Andrean saattoi nähdä taas useaan kertaan päivässä huolehtimassa rakkaista kasveistaan. Varsin pian puutarha alkoikin taas kukoistaa.



Keväällä vietettiin myös Lucan syntymäpäivää, kun poika varttui lapsesta teini-ikään. Tietotavoitteisen Lucan elämäntoiveena on saavuttaa seikkailu-uran huippu. Poika pitää erityisesti juhla-asuista ja muokatuista hiuksista, eikä voi sietää uima-asuja.



Kotipihassa olevan lammen antimista sai kevään mittaan nauttia koko perhe. Opiskelun ohella veljekset viihtyivät lammen rannalla kartuttamassa saalistaan. Kalansaaliin ohella kevään mittaan myös poikien stipendisaalis karttui ja oli aika ajatella yliopistoon lähtöä.



Myös Lalli nautti kalastuksesta eläkepäivinään, mutta aina ei saalis ollut ihan toivotunlainen... No, kyllä sitä kalaakin onneksi saatiin saappaiden ohella.



Vihdoinkin odotettu päivä on täällä! Syksyn tullen Luca ja Milo pakkasivat vähäisen omaisuutensa ja kovalla työllä ansaitut stipendirahat mukaansa ja suuntasivat kohti yliopistoa.



Stipendirahojen turvin pojat vuokrasivat pienen omakotitalon kampusalueelta, osoitteesta Kanervakatu 4. Talo oli vaatimaton, eikä pojilla ollut varaa kaikkiin toivomiinsa mukavuuksiin, mutta kyllä siitä koti saatiin aikaiseksi.



Yliopistolla talvi oli poikkeuksellisen kylmä ja usein talosta sai kävellä tielle polviaan myöten lumessa. Pojat kuitenkin kävivät ahkerasti luennoilla eikä aikaakaan, kun molemmat olivat valinneet pääaineekseen matematiikan.



Kampusalueelta löytyi myös uusia ystäviä. Lucaa viehätti varsinkin opiskelijaystävä Tytti Mertaniemi, joka viihtyi poikien talolla useampaankin kertaan.



Jääkaappi kumisi välillä tyhjyyttään, mutta stipendirahojen avulla pojat pärjäsivät kuitenkin varsin hyvin. Kauppareissuilla viihdyttiin usein pidempäänkin, pitihän molempien ajatella jo tässä vaiheessa suvun tulevaisuutta ja etsiä sopivia morsianehdokkaita.



Yliopistokatu 40:n vaateliikkeessä Minka Keränen saikin Milon huomion osakseen Lucan hoidellessa ruokaostoksia. Milo viihtyi naisen kanssa jutulla pidempäänkin, mutta tuskin tästä ystävyyttä kummempaa syntyy. Vaikka eihän sitä koskaan tiedä...



Lucalla sen sijaan oli naisrintamalla enemmänkin onnea. Kun Tytti oli aikansa vieraillut talossa, päätti Luca pyytää tyttöä treffeille. Hyvinhän ne treffit sujuivatkin... Liekö tässä tuleva rouva Montgomery?



Lucan ja Tytin suhde jatkui treffien jälkeen varsin hyvissä merkeissä. Luca lahjoi rakastaan pienillä paketeilla varsin usein ja Tytti elätteli jo toiveita tulevasta.



Ei Milollakaan ihan huonosti mennyt. Eräänä päivänä vaalea Daniela Santala seurasi poikaa kampukselta kotiin ja pari viihtyikin yhdessä useamman tunnin. Toki tämä oli vasta tutustumisasteella, mutta eihän sitä koskaan tiedä...



No, tiesihän sen. Milo uskaltautui pyytämään Danielaa treffeille ja sai vihdoin kokea ensisuudelmansa tämän kanssa. Treffit sujuivat paremmin kuin hyvin ja tästä eteenpäin Daniela olikin varsin usein nähty vieras poikien talolla.



Mitä mitä mitä? Tytti ei sitten loppujen lopuksi ollutkaan ihan Lucan mieleen, sillä yhtäkkiä poika pelehti porealtaassa ystävänsä Jeppe Vilkon kanssa. Jos tämä suhde jatkuu, ei ainakaan perijästä ole epäselvyyksiä...



Vihdoi nelivuotinen koulu oli ohi! Luca valmistui magna cum laude approbatur -arvosanalla ja Milo sai upeasti suoritetusta opiskelustaan laudaturin.



Yliopiston jälkeen oli aika alkaa suunnitella tulevaisuutta oikein urakalla. Luca suuntasi seikkailu-uralle...



...ja Milo opetusalalle.



Milo palasi kampusalueelta kotitaloonsa, mutta Luca halusi muuttaa heti omilleen. Varsin pian Luca löysikin pienen omakotitalon lapsuudenkotinsa läheltä ja kantoi omaisuutensa taloon.



Tytti oli Lucan osalta mennen talven lumia, sillä miltei heti muuttonsa jälkeen mies kutsui Jepen kylään ja samalla pyysi miestä asumaan kanssaan. Tietysti tämä suostui ja näin nuoripari sai aloittaa yhteisen elämänsä.



Perijän taakan harteilleen saanut Milo haki ahkerasti töitä opetusalalta, ja vihdoin uurastus palkittiin. Mies palkattiin heti yliopistolle lehtoriksi.



Koska aikaa ei elämässä ole hukattavaksi, päätti Milo kutsua yliopistoaikaisen tyttöystävänsä Danielan kylään. Kun Andrea ja Lalli olivat osoittaneet hyväksyvänsä miniäehdokkaan, Milo polvistui tyttönsä eteen ja heitti ilmaan kosinnan. Daniela suostui tulevaksi rouva Montgomeryksi ja sai kimaltelevan timanttisormuksen nimetöntään koristamaan. Samana iltana Daniela muutti taloon ja toi mukanaan 16 000 simoleonin varat. Perhetavoitteisen Danielan elämäntoiveena on saada 6 lastenlasta. Horoskoopiltaan Daniela on rapu ja hänen luonnepisteensä ovat 6/3/6/4/6. Danielan mieltymyksiin kuuluvat alusvaatteet ja meikki, inhokkina kilot.



Koska sekä Andrea että Lalli odottivat jo kovasti lastenlapsia perheeseen, päättivät Daniela ja Milo yrittää jälkikasvua heti. Daniela oli valmis kotiäidiksi, jotta Milo saisi rauhassa keskittyä uraansa. Miten käy, joko talossa taas pian kuullaan pienten jalkojen tepsutusta?

 

Lucan syntymän jälkeen Andrea päätti palata töihin mahdollisimman pian. Tunnollinen työntekijä saikin nopeasti varsin mukavan yllätyksen - ylennyksen poliisipäälliköksi. Enää yksi ylennys, ja elämäntoive olisi saavutettu.



Nyt, kun isovanhempia ei enää ollut auttamassa, perheeseen palkattiin lastenhoitajaksi Lemmikki Latvala. Andrea ja Lalli tekivät molemmat pitkää päivää töissä, joten lastenhoitaja todellakin tuli tarpeeseen.



Aina ei kaikki suju ihan niin kuin pitäisi... Tässä ei onneksi ole käristymässä kukaan perheenjäsenistä, vaan jätemyllyä korjaamaan tullut Leevi Virtanen. Onneksi tästäkin selvittiin säikähdyksellä.



Pienessä kylässä kouluikäiset lapset olivat vähissä, mutta onneksi Milo löysi itselleen sydänystävän naapuriin muuttaneesta Jenniferistä. Milo viihtyikin tytön seurassa useana päivänä koulun jälkeen. Andrea ja Lalli olivat onnellisia huomatessaan poikansa nauttivan taas elämästä isovanhempien kuoleman jälkeen.



Lucan vauva-aika meni ohi lähes huomaamatta ja yllättävän helposti - Lemmikki Latvalasta oli tässä kyllä suuri apu. Andrea ehti töistä juuri ajoissa kotiin puhaltamaan synttärikakun kynttilät Lucan kanssa.



Nyt, kun Luca oli kasvanut taaperoksi, olikin aika aloittaa taas tärkeimpien taitojen opettelu. Mahtimaito oli taas suureksi avuksi, kun kiireiset vanhemmat opettivat poikaa.



Pitkien työpäivien jälkeen Andrea viihtyi usein puutarhaan kaivetulla kasvimaalla. Kasvit eivät menestyneet aina kovin hyvin, mutta sekös Andreaa olisi haitannut. Pääasia, että sai raitista ilmaa ja mielekästä tekemistä!



Kukas se tässä pullistelee? Milon lapsuuden leikit saivat jäädä taa, kun poika yllättäen venähti pituutta. Andrea huomasi esikoisensa tulleen teini-ikään ja alkoi huomata itsekin vanhenevansa... Tietotavoitteisen Milon elämäntoiveena on saavuttaa opetus-uran huippu. Pojan mieltymyksiin kuuluvat kunto ja ruskeat hiukset, inhokkina kilot.



Saatiin sieltä puutarhasta sentään satoakin joskus. Mauttomia nämä ensimmäiset appelsiinit tosin olivat, mutta se ei Andreaa lannistanut. "Tämähän on aika mukavaa tämä puutarhanhoito" nainen totesi saavutettuaan hopeisen ansiomerkin.



Luca oppi varsin nopeasti puhumaan, kävelemään ja käymään potalla. Pian perheessä huomattiin, ettei tuo taapero enää niin pieni ollutkaan. Luca kasvoi lapseksi ja alkoi jo innolla odottaa kouluun pääsyä.



Lucan syntymäpäivän jälkeen Andrea toteutti elämäntoiveensa ja saavutti ikuisen platinamielialan. Lapsetkin innostuivat Andrean uudesta ylennyksestä ja ihailivat varsinkin tämän terästitaaninaisen työasua.



Syksyn tullen puutarhassa riitti touhua. Milo viihtyi useammankin tunnin kerrallaan ulkoilmassa haravoimassa lehtiä ja siistimässä pihaa. Välillä tosin oli mukava alkaa peuhaamaan lehtikasoissa - tietysti sen jälkeen haravoinnin joutui aloittamaan alusta.



Sekä lehtorin että Isabelin haamut leijailivat tontilla ja varsinkin lehtori nautti Andrean pelästyttelemisestä kesken haravointiurakan.



Luca keräsi taitopisteitä koulunkäynnin ohella ja odotti innoissaan lähestyvää talvea. "Kunpa jo sataisi lunta" poika ajatteli kirpeää syysilmaa haistellessaan.



Kaikkia tuo lumentulo ei miellyttänyt... Lalli viihtyi paremmin sisätiloissa, kun talvimyrsky riepotti kylää. Olisipa jo kevät...



Syksyn aikana Andrea huomasi pientä kolotusta jäsenissä ja tajusi, ettei nuoruus kestä ikuisesti. Yhtenä viileänä syysiltana juhlittiinkin Andrean syntymäpäiviä tämän muuttuessa vanhukseksi.



Takkatuli lämmitti kylminä syysiltoina ja varsinkin Milo viihtyi takkatulen ääressä koulutöiden jälkeen.



Varsin pian Lallikin huomasi tulleensa eläkeikään. Urheilu-ura saikin jäädä, kun mies siirtyi hyvin ansaitulle eläkkeelle. Myös Andrea päätti lopettaa onnistuneen uransa lainvalvonnan puolella ja pariskunta pääsi nauttimaan yhteisistä eläkepäivistä.



Vanhempien jäädessä eläkkeelle Milo ja Luca kävivät ahkerasti koulussa ja opiskelivat uusia taitoja tulevan varalle. Luca menestyikin ensimmäisestä koulupäivästä lähtien varsin hyvin ja kantoi kotiin kymppejä toisensa jälkeen.



Talven tullen sitä vanhakin taas nuortuu! Poikien istuessa koulunpenkillä Andrea ja Lalli nauttivat talvi-ilmasta puutarhassa. Pian takapiha olikin täynnä lumiukkoja ja lumienkeleitä.



Vaikka Lalli nauttikin enemmän kesäkeleistä ja auringosta, jaksoi hänkin peuhata lumen kanssa. Tosin lumiukon naamavärkistä voi päätellä yhtä sun toista...



Koulun jälkeen myös perheen nuoriso huvitteli lumen peittämällä pihamaalla. Lumisota oli varsin mukavaa ajankulua...



...ja piristystä päivään toi myös ylimääräinen vieras, joka viihtyi tontilla lasten silitettävänä.
<


Lumen peitettyä koko kylän alleen perhe viihtyi myös sisätiloissa lämmittelemässä. Vaan kyllä maisemat olivat kauniita talven keskellä. Milo suunnitteli yliopisto-opintoja ja Luca ahersi koulussa myös tulevaisuuttaan miettien. Miten on, malttaako Milo lähteä yliopistoon yksinään vai aikooko odottaa, että saa veljensä mukaan?